Rauhan tila löytyy jokaisen sisältä - mindfulness auttaa löytämään sen

Puoli vuotta kestänyt Mindfulness Työssä ohjaaja –koulutus on tullut päätökseensä ja halusin tulla kertomaan fiiliksiäni mindfulnessista ja koulutuksesta. Olen nyt koulutuksen jälkeen entistä vakuuttuneempi siitä, että ihan jokaisen meidän sisällä on rauhan ja tyyneyden tyyssija. Juttu on siinä, miten pääsemme tuohon voiman ja rauhan kenttään kytkeytymään.

Mindfulness merkitsee minulle yhdellä sanalla sanottuna läsnäoloa. Elämän vuoristoradassa saa välillä ihan tosissaan pidellä penkistä kiinni. Jos ei pysy tietoisena, saattaa päätyä suoritusmoodiin. Kokemukseni mukaan silloin ilmenee muun muassa seuraavia tyyppioireita: ilo vähenee, hermo kiristyy, aika kiitää entistäkin kovemmalla vauhdilla, ongelmanratkaisukyky alenee, uuvuttaa joka tasolla ja negatiivisten ajatusten määrä kasvaa. Näitä empiirisiä havaintoja tukee myös tieteellinen tutkimus. Itselleni on tällaiseen tilanteeseen kaksi tärkeää lääkettä: läsnäolo ja kiitollisuus. Molempia on mahdollista saada ”tehoruiskeina” mindfulness-harjoittelusta.

Olen asettanut itselleni henkilökohtainen tunnetavoitteen. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pyrin elämään mahdollisimman paljon rauhan tilasta käsin. Toisin sanoen yritän suuremmin olla hötkyilemättä, stressaamatta, hyperventiloimatta ja pysytellä itseni kanssa tasapainossa. Se ei niin helposti tunneihmisenä, kahden vauhdikkaan pojan äitinä ja yrittäjänä onnistu. Olennainen työkalu on kuitenkin ainakin omalla kohdallani mindfulness. Muita kohdallani hyvin toimivia työkaluja ovat esimerkiksi puhdas ja laadukas ravinto, jooga, juokseminen, TRE sekä laadukkaat eteeriset öljyt, mutta niistä sitten lisää joku toinen kerta.

Mindfulness tuntuu nyt koulutuksen jälkeen entistä luonnollisemmalta osalta elämääni. Se kuuluu niin henkilökohtaiseen elämääni kuin työhöni. Olen vihdoin, monen vuoden kompuroinnin jälkeen päässyt siihen moodiin, että teen säännöllisesti päivittäin jonkun henkisen harjoituksen. Joskus se kestää minuutin ja tapahtuu lenkillä koiran kanssa tai matkalla hakemaan lapsia hoidosta. Toisinaan varaan sille useammankin tunnin. Parhaimmillaan pieniä, läsnäolon ja rauhan tilaan palauttavia harjoituksia tapahtuu pitkin päivää. Tykkään ajatella koko elämän yhtenä jatkuvana mindfulness-harjoituksena, joka hyvällä tavalla haastaa joka ainoa hetki pysymään tietoisena, hyväksyvänä ja läsnä. On päiviä kun tämä käy helposti ja on myös päiviä, kun olen valovuoden päässä rauhan tilasta. Oleellista on pyrkiä näinäkin päivinä suhtautumaan itseensä mahdollisimman armollisesti ja nähdä kaikenlainen kompastelu luonnollisena ja myönteisenä osana elämää.

Luonto tarjoaa mindfulnessia parhaimmillaan.
Tässä Bättis-koira näyttää mallia kesäiltana Saimaan saaressa.

Jos päivittäinen harjoitus jää pois, tunnen sen olossani. Negatiivisia ajatuksia alkaa hiipiä mieleen ja muutun levottomammaksi, samalla kun kehoon alkaa kertyä jännityksiä. Tällöin en myöskään kykene ajattelemaan kovin luovasti. Olen huomannut, että parhaat oivallukset syntyvät nimenomaan läsnäolon tilassa (flow). Tämä on mielestäni kiinnostava havainto ottaen huomioon, että ihmiset tuntuvat olevan pääosin työelämässäkin kaukana läsnäolon ja rauhan tilasta. Mihin kaikkeen meillä onkaan vielä potentiaalia? 

Mindfulness on oivallinen työkalu valmennuksen ohella ja olen yhdistellyt sitä myös viestintätöihin. Minusta on aina yhtä ihanaa olla tukemassa ihmisiä löytämään oma rauhantila sisältään. Koska olen itse saanut mindfulnessin avulla merkittävää apua, haluan sydämestäni auttaa myös muitakin ihmisiä rauhoittumaan ja yhdistymään sisimpäänsä. Olen ollut aikanaan himostressaaja, joten voin lohduttaa, että jos minä pystyn löytämään rauhan tilan sisältäni, niin pystyt kyllä sinäkin ja ihan kuka tahansa!   

Kukaan meistä ei ole valmis.
Oleellista on löytää itselle sopivat työkalut, joiden tukemana voi kulkea omaa matkaansa. 

Mitä sitten koulutuksesta jäi todistuksen lisäksi käteen? Sain paljon lisäymmärrystä mielen toiminnasta ja sain perehtyä monipuoliseen ja vaikuttavaan tieteelliseen näyttöön mindfulnessin vaikutuksista. Sain useita monipuolisia työkaluja tietoiseen, hyväksyvään läsnäoloon. Työkalut sopivat erityisen hyvin työyhteisöihin, mutta niistä saa toki tukea myös henkilökohtaisessa elämässä. Sain käyttöni kahdeksan askeleen mindfulness- koulutusohjelman, joka johdattelee selkeästi ja inspiroivasti mindfulnessin maailmaan. Sain tutustua ihaniin uusiin ihmisiin ja oppia heiltä jokaiselta paljon. Sain tutustua uuteen opettajaan, joka läsnäolollaan, avoimuudellaan ja sydämellisyydellään teki minuun vaikutuksen. Opettajan pitkä kokemus näkyi myös materiaaleissa, jotka olivat mielestäni erityisen hyvin koostettuja. Sain tehdä säännöllisesti ohjattuja mindfulness –harjoituksia ja sain ohjata itse. Sain oppia luottamaan lisää itseeni ohjaajana. Lämmin kiitokseni tästä kaikesta!

Koulutus soveltuu mielestäni erityisen hyvin esimerkiksi HR-ammattilaisille, esimiehille ja johtajille sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ammattilaisille, jotka haluavat aidosti kehittää työntekijöiden hyvinvointia ja tarjota heille mahdollisuuden astua kestävän hyvinvoinnin tielle. Jos haluat kurkata lisätietoa koulutusohjelmasta, sitä löytyy täältä: https://mindfulnesstyossa.fi/

Jos haluat tältä seisomalta testata mindfulnessin vaikutuksia itseesi, löydät ilmaisia mindfulness-harjoituksia (englanniksi) esimerkiksi täältä. 

Mindfulness –ohjaukset työyhteisöille ja ryhmille ovat nyt myös osa Intuition palveluvalikoimaa. Tarjoan mindfulness-valmennukset nyt kuukauden ajan tutustumishintaan -30 %. Lukaise lisää Intuition mindfulness-paketeista! Otan myös kiitollisena vastaan ideoita ja ajatuksia, millaisia mindfulness –palveluita toivoisitte ja kaipaisitte.

Valoisia ja rennonletkeitä kevätpäiviä!

Alennus LCF Life Coach -koulutukseen

Valmentamon LCF Life Coach -koulutuksen seuraavat ryhmät starttaavat maaliskuussa. Ajattelin tulla vinkkaamaan, että vielä muutaman päivän on mahdollista saada 300 euron alennus varausmaksusta! Koulutusvuosi on ihana matka itseen ja samalla saat hyvät työkalut
valmentajan ammattiin. Itse valmistuin pari vuotta sitten ja olen hyödyntänyt valmentajan taitoja niin erilaisissa hyvinvointi- ja yrittäjävalmennuksissa, viestinnän tukena kuin erilaisten projektien johtamisessa. 

Voit tutustua valmennukseen ilmaisissa infotilaisuuksissa, joita on
seuraavasti:

to 9.2.2017 klo 17.30 - 19.30 Kirkasta brändiäsi
to 16.2.2017 klo 13.00 - 15.00 Oma paras minä
ti 21.2.2017 klo 17.30 - 19.30 Onnellisuutta kohti
to 2.3.2017 klo 13.00 - 15.00 Uusille urille
ti 7.3.2017 klo 17.30 - 19.30 Kirkasta brändiäsi

Lisätietoja koulutuksesta löytyy
http://www.valmentamo.fi/koulutukset/lcf-life-coach.html

Mikäli haluat lähteä mukaan keväällä alkavaan koulutukseen, saat nyt 300 euron
alennuksen varausmaksusta, joka on normaalisti 800 €. Sinulle varausmaksu on siis 500 euroa, kun ilmoittaudut koulutukseen 10.2.2017 mennessä ja ilmoitat koodin  XX.  

Hiljaa yhdessä

Mitä tapahtuu, kun on päivän ihan hiljaa yhdessä muiden kanssa, keskittyen kuuntelemaan vain omaa itseään? Hiljaisuuden retriittipäivä on osa Inspiral Coachingin Mindfulness työssä ohjaaja –koulutusta, jota olen käynyt viime syksystä asti. Olen odottanut kokemusta innolla. Mielessäni ei tosin tunnu kovin hiljaiselta, kun ajelen Kehä ykkösen aamuruuhkassa kohti hiljaisuuspäivää. Itse asiassa on sellainen tunne, että ääripäät kohtaavat. Kulunut viikko on ollut itselläni oikeaa deadline-ilotulitusta ja tasapainoilu perheen, työn, koulun ja oman hyvinvoinnin kanssa on saanut piponi kiristelemään. Mutta nyt hiljaisuus häämöttää edessäni kuin suloinen keidas! 

Jokainen sai päivän ajaksi rakentaa oman pesän. Tässä meikäläisen rauhan tyyssija.  

Aloitamme hiljaisuuden retriittipäivän mindfulness-harjoituksella, jonka ensimmäisten minuuttien aikana tunnen miten painolasti alkaa lähteä. Harjoituksen aikana työasiat kyllä pyrkivät mieleeni ja tiedostan pakonomaisen tarpeeni kurkata meilistä, onko asiakas kommentoinut tekemääni aineistoa, jonka deadline on tänään. Oivallan, että olenkin saanut aivan erityisen hyvän harjoituspäivän, sillä näin stressissä en ole ollut aikoihin! Tästä kertoo myös flunssainen oloni, sillä saan yleensä flunssan heti, jos kierrokset eivät pysy tarpeeksi alhaalla.

Meille on kurssilla opetettu paljon mielenkiintoisia faktoja aivojen toiminnasta ja tiedostan nyt miten muutaman viime päivän stressipätkän aikana lisko- ja tunneaivoni (limbinen järjestelmä) on päässyt hallintaan ja ryhtynyt ratkomaan ongelmiani. Tästä ovat johtuneet tiuskiminen kotona ja marttyyriäidin teatraalinen huokaus iltaisin. Etuotsalohkoni, joka säätelee tunteita ja stressiä on ollut aika lailla pois pelistä. Olen kärsinyt stressin tyyppioireista: hosuminen, näennäistehokkuus (multitasking), pätkivä muisti, negatiiviset ylitulkinnat ajattelun ja tunteiden tasolla sekä levottomuus. 

Noin puolen tunnin mindfulness-harjoituksen jälkeen tunnen, että mieleni on tyyntynyt. Mikä helpottava, ihana tunne! Eikä mitenkään poikkeuksellista, sillä tutkimustenkin mukaan 20 minuutin meditaatio vastaa kahden tunnin unta ja lisää aivojen serotoniinituotantoa (aivotutkija Richard Davidson). Tunnen valtavaa helpotusta, huojennusta ja kiitollisuutta, että olen löytänyt elämääni tällaisia työkaluja!

Kehossa puolestaan edelleen tuntuu jäykkyyttä ja jännitystä, koska olen hektisten päivien aikana huomaamattani jännittänyt kroppaa sekä laiminlyönyt normaalisti päivärutiineihin kuuluvat jooga-asanat. Mieleeni alkaa nousta syyttäviä ajatuksia itseäni kohtaan. Miten olen taas kerran päästänyt itseni tällaiseen stressitilaan, vaikka minulla on kaikki tieto ja työkalut, joilla stressin välttämisen pitäisi jo onnistua? Syyllisyydessä rämpiminen ei tunnu kuitenkaan pidemmän päälle kovin rakentavalta, joten päätän suhtautua itseeni armollisemmin. Positiivista kuitenkin on, että stressi on jo hyvän aikaa ollut enää satunnainen vieras elämässäni ja sen visiitit ovat aikaisempaa lyhytkestoisempia ja vähemmän intensiivisiä. En myöskään halua antaa stressille turhan negatiivista leimaa, sillä sopivassa määrin se saa minut toimimaan. Puhun silloin kuitenkin mieluummin positiivisesta paineesta kuin stressistä. Totean itselleni, että suunta on minulle oikea ja työkaluni selkeästi toimivat. Askel askeleelta. 

Fläppitaululla näkyy eilisen opiskelupäivän merkintöjä. Kuvio on alun perin Leena Markkasen käsialaa. 

Lähden tekemään rauhaisia joogavenytyksiä, hengittelen syviä hengityksiä. Nyt alkaa myös kehon tasolla helpottaa. Hengitys syvenee, kiristykset kehossa vapautuvat yksitellen. Kuulostelen missä kohtaa jännitys tuntuu ja annan venytyksiä ja hengityksiä juuri sinne. Autuus. Nyt huomaan miten kokonaisvaltaisen k a r m e a oloni on ollut sekä myös sen, että olen todella väsynyt. Pää on painava, silmäluomet raskaat, pari väsymyksen kyyneltäkin vierähtää. Fiilis on kuitenkin raukea ja myönteinen. 

Käyn makuulle ja vain olen. Hetken aikaa mielenikin on nautinnollisen tyyni, mutta sitten se alkaa taas tehdä omia kommervenkkejään ja päässäni alkaa pongahdella ruuhkavuosiaan elävän yrittäjä-äidin to do -listoja. Otan seuraavan työkalun käyttöön: kirjoittamisen. Alan kirjoittaa tajunnanvirtaa, niitä asioita, huolia, pelkoja, jotka ovat painaneet, vieneet energiaani. Kirjoitan ne ylös ja ne siirtyvät samalla pois mielestäni. Rauha laskeutuu.

Keskityn olemaan ja kuulostelemaan hiljaisuutta. Rauhoitun fiilistelemään sisäisyyttäni. Hiljaisuudessa jokainen ääni on voimakas. Sisäinen ohjaus kuuluu vahvemmin siinä missä suklaalevypaketinkin hienoinen rapina suorastaan kaikuu. Annan suklaapalan sulaa hitaasti suussani ja nautin sen taivaallisesta mausta.

Rakkaat opiskelijakollegani ovat jokainen vetäytyneet omaan kuplaansa. Joku meditoi, toinen lepää, kolmas kirjoittaa, neljäs joogaa, viides astelee rauhallisin askelein ympäri tilaa. Hengailemme metapositiossa eli havainnoijan tilassa. Muistan kouluttajamme Taina Siukolan sanoneen kauniisti, että havainnoinnin tila mahdollistaa läsnäolossa lepäämiseen. Tuntuu tärkeältä, että teemme tämän yhdessä. Se jotenkin voimistaa kokemusta. Lisäksi siihen liittyy positiivinen ryhmäpaine. Jos yksin päätät pitää hiljaisuuden retriitin, on suurempi riski päätyä vaivihkaa surffailemaan Facebookiin. Nyt kaikki yhdessä olemme sitoutuneet olemaan hiljaisuudessa ilman yhteyksiä ulkomaailmaan.  

Kirjoittelen päivän aikana ylös uusia ideoita ja niitä tuleekin monta. Lisäksi jäsentelen aikaisemmin sekavana päässäni pyörineitä kokonaisuuksia, mikä tuo paljon lisää selkeyttä ja tilaa. Seuraavat askeleeni ovat nyt kirkkaina mielessäni ja patterini ovat latautuneet.

Päiväretriittimme päättyy yhteiseen mindfulness-harjoitukseen. Ympärilläni tuikkii monta kirkasta silmäparia. Kotimatkalla ajattelen, että työnantajien kannattaisi testata millaisia vaikutuksia hiljaisuuden retriitti toisi yritykselle. Tämän kokemuksen jälkeen uskon vakaasti, että sen vaikutukset ovat positiivisia. Yksinkertaisella ja nopeallakin tavalla on mahdollista laskea stressitasoja, synnyttää uusia ideoita, jäsentää asioita, lisätä mielenrauhaa, vahvistaa yhteyttä omaan itseen ja parantaa itsetuntemusta. Ainakin itselläni hyvinvoinnin taso sekä työmotivaatio ovat nyt ihan uudella tasolla aamuun tukkoisuuteen verrattuna.

Sound of Silence.

PS. Jos haluat lukea lisää fiiliksistäni Mindfulness työssä ohjaaja -koulutuksesta, klikkaile tästä edellinen postaukseni.

PPS. Jos innostuit hiljaisuuden retriitistä tai mindfulnessista, laitahan viestiä!